Puinti

Pääsimme puimaan Päästösäästö-koekentän syyskuun ensimmäisellä viikolla. Juuri ennen pitkää sadejaksoa. Koekenttä puitiin koeruutupuimurilla, joka dramaattisesti hajosi heti ensimmäisen ruudun jälkeen. Muutaman tunnin hihnojen metsästyksen ja korjauksen jälkeen puimuri saatiin taas kuntoon ja koekenttä puitua.

Photo06-09-2017,10.13.33

Puintikosteus vaihteli koeruuduittan 16-24 prosentin välillä. Satonäytteet odottavat nyt kuivattuina, putsattuina ja punnittuina tarkempia satomäärityksiä.

Photo06-09-2017,9.29.47
Kosteuden mittausta.

Puinnin jälkeen olki paalattiin pois kentältä. Viikkoa myöhemmin otimme koekentältä Mikko-kairaa käyttäen maanäytteitä näytteenottopisteistä, jotka oli määritetty edellisenä syksynä. Maanäytteenotto tapahtui ottamalla 12 kairallista yhden näytteenottopisteen kohdalta noin metrin säteeltä. Sen lisäksi jokaiselta ruudulta otimme mikrobinäytteet pintamaasta.

Photo14-09-2017,11.29.24(1)
Maanäytteenotto sujui rivakasti kiitos Luke Jokioisilta saatujen apuvoimien.

Koekenttä vielä kevytmuokataan, otamme pohjamaasta maanäytteet ja kentälle laitetaan talveksi ioninvaihtopussit, jotka tutkivat typen huuhtoumaa. Sitten jäämmekin odottamaan tuloksia kasvukaudesta. Kasvukauden tuloksia julkaisemme täällä blogissa niiden valmistuttua syksyn ja talven aikana.

Photo14-09-2017,16.07.36

Mukavaa syksyn alkua!

Aino Seppänen
Tutkimusavustaja
Soilfood Oy

Vuoden Maaseutukasvo

Päästösäästö-hankkeen aktiivisena voimana toimiva Ilkka Herlin on valittu vuoden Maaseutukasvoksi!  Tehokkaat keinot hiilen sitomiseen ja lisäämiseen maatalousmaihin ovat olleet yksi Päästösäästö-hankkeen tavoitteista.

Ohessa Ilkka Herlinin haastattelu ja näkemyksiä maaseudusta sekä kestävästä maa- ja metsätaloudesta.

WhatsApp Image 2017-09-02 at 12.18.45

Olet Vuoden 2017 maaseutukasvo. Missä maisemassa maaseutukasvolla on iloisin ilme?

”Kun näen maiseman, jossa on kestävän kulttuurin pohjalta syntynyt ja muokkautunut harmonia. Näkyy hyväkuntoisia peltoja ilman lammikoita, metsissä näkyy eri-ikäisiä puita ja paljon vihreää. Pelloilla että metsissä on runsaasti elämää ja sen kirjoa. Itämeren äärellä näkymä avomerelle sekä pienet luodot ja saaret miellyttävät silmää.”

 

Palkinnon jakoi Suomen Kylätoiminta ry. Missä kylissä sinä pyörit?

”Pitkin Suomea. Asumme Hangossa, Suomenlahden rannalla. Kaksi koemaatilaamme ovat Lemlahdessa Paraisilla ja Nitlaxissa Tammisaaressa. Tähän asti olemme asuneet isossa kylässä, Helsingissä.”

 

Mikä on maaseudulla parasta?

”Se, että mieli rauhoittuu, kun pääsee luonnon keskelle. Jos luonto on ihmisen muokkaamaa, yhä enemmän ja enemmän rauhallisuus syntyy siitä, onko luonto kestävällä tavalla hoidettua. Jos ihminen toimii harmoniassa luonnon kanssa, sen aistii maisemasta.”

WhatsApp Image 2017-09-02 at 12.28.24

Miten rentoudut maaseudulla?

”Tarkkailen kävelyreissuilla peltoja ja metsää, tutkimme lasten kanssa luontoa ja ötököitä, kalastan ja metsästän. Juurien tutkiminen ja pellon tarkastelu lapion kanssa on hauskaa ja loputtoman mielenkiintoista. Itämeri rentouttaa aina. 

 

Mikä maaseudulla rasittaa?

”Nuoresta saakka alakuloiselle on tuntunut rappio. Näkymä, kun tehty työ on mennyt hukkaan ja rappeutunut. Avohakkuut ja pysähtyneet ekosysteemit. Teollinen metsä- ja maatalous ja liian yksipuolinen teknologinen järjestelmä on johtanut suuriin ympäristövaurioihin, ja tämä näkyy myös meressä. Kaikkien meidän pitää katsoa peiliin.”

”Jatkuva autoilu on välillä raskasta, mutta toisaalta saamme juuri biokaasuautot, jolloin mieli kevenee ainakin hiilitaseen osalta. Helsingin asunnossakin ikkunasta näkyi hiilikasa, joten sama fossiilisten aiheuttama ahdistus painoi sielläkin. Kaupungissa vaikutusmahdollisuudet ovat vielä pienemmät.”

 

Mikä on parasta kaupungissa?

”Joskus sitä pysähtyy ja ajattelee Helsingissä, että on tämä kaunis kaupunki. Parasta Helsingissäkin oli, kun pääsi omalla veneellä kalaan. Helsinki on ihmeellisen luonnonläheinen kaupunki, jos sitä puolta etsii.”

WhatsApp Image 2017-09-02 at 12.53.40

Entä raskain asia kaupungissa?

”Kaupunki on ihan hyvä juttu, mutta systeemi on pahimmillaan rakentunut modernin tuhokulttuurin ehdoilla. Fossiilitaloudesta on vaikea päästä eroon – sama pätee maaseudullakin. Mutta maankäytön osalta kaupungeissa asia kärjistyy.”

 

Ennusta vähän; mitkä asiat nousevat keskusteluun maataloudessa?

”Hiilensidonta. Maatalous voi olla joko hiiltä hävittävää, kuten nyt, tai hiiltä varastoivaa, toivottavasti tulevaisuudessa. Globaalisti maatalouden merkitys ilmastonmuutoksessa on valtava.”

”Fossiilisten korvaaminen ei riitä, karannut hiili pitää sitoa takaisin maaperään pelloilla tai metsässä. Viljelijällä ja metsänomistajalla on moninkertaiset mahdollisuudet hiilensidontaan kaupungissa asuviin verrattuna, siinä mielessä tilanne on eriarvoinen.”

”Tulevaisuudessa se on yksi keskeisiä maaseutuja ja kaupunkeja yhdistävistä tekijöistä. Me olemme samassa sopassa kaikki, ja kunkin vaikutusmahdollisuudet pitää käyttää koko ajan laajenevien katastrofien estämiseksi.”

”Tästä seuraa se, että biologian merkitys korostuu viljelyssä ja metsänhoidossa. Tämä ei tarkoita vain luomua, vaan kaikkia viljelijöitä.”

”Yhteyttäminen imee hiiltä ilmakehästä. Jotta tämä tapahtuu ja hiili jää pysyvästi maaperään, vaaditaan toimivat sienijuuret ja mikrobit. On jo globaalisti havaittu, että keinolannoitetyppi ja torjunta-aineet estävät maaperän biologian kehittymisen; kasvin juurten ja maanalaisten mikrobien ei tarvitse tehdä töitä, jos ravinteet tulevat ns. letkuruokintana.”

”Torjunta-aineet tulevat takuuvarmasti tapetille.”

”Ja jos  nyt tuli mieleen, että voiko väestön ruokkia, niin kyllä. Nykyinen yksipuolinen maatalous sen sijaan on johtamassa umpikujaan, valtavan kallis hinta näennäistehokkuudesta alkaa jo valjeta.”

”Toisaalta nykyisen kaltainen biologinen viljely ei vielä riitä – tarvitaan kehitystyötä, miten tuemme biologiaa ja nopeutamme sen täyteen vauhtiin pääsemistä.”

”Onnellinen seikka on se, että mitä enemmän maaperä sitoo hiiltä, sitä parempi on kasvukunto ja sen myötä sadot. Ja kestävästi, eikä jatkuvasti kasvukunto heikentyen, kuten nyt.”

”Yksi tärkein seikka on monimuotoisuus pinnan alla ja päällä. Viljelykierto, peite- ja kerääjäkasvit, tällaisista peruskeinoista se lähtee. Voisin puhua tästä aika pitkäänkin.”

”Tämä on sydäntäni lähellä, koska teema yhdistää välittömät hyödyt Itämerelle, ilmastotyöhön ja monimuotoisuuteen. Ja maanomistajan pääoma kasvaa korkoa.”

WhatsApp Image 2017-09-02 at 12.25.14
Mitä mietit metsätaloudesta?

”Metsään pätee sama kuin peltoon: hiilen sitoutuminen sekä maaperän päällinen ja alainen biodiversiteetti on riippuvaista yhteytyksestä.”

”Jos yhteytys väkivaltaisesti katkaistaan avohakkuulla, ei kysymys ole vain puuston hiilestä, vaan ennen kaikkea maaperään sitoutuneen hiilen kohtalosta. Tämäkin hiili haihtuu nopeasti ilmaan, jos ekosysteemi romahtaa. Tutkimustuloksia on, ei tosin Suomesta. ”

”Kääntäen: mikä potentiaali tallettaa hiiltä onkaan, kun metsäekosysteemi on pystyssä ja hiilivirta on maksimoitu yhteyttämisen hiilisyötteen kautta.”

”Vanhakin metsä sitoo hiiltä tehokkaasti. Kaikesta metsän hiilestä 2/3 on maaperässä. Tämä kyllä unohdetaan keskusteluissa.”

”Metsää voi hoitaa kannattavasti, kestävästi ja monimuotoisuutta vaalien. Vanhan paradigman kääntäminen on kankeaa, mutta Suomelle tärkeää. Jossain määrin Suomi vieläkin elää metsistä.”

WhatsApp Image 2017-09-02 at 12.32.16

Jos saisit oikoa kolme kohtaa yleisestä maaseutukeskustelusta, mitkä ne olisivat?

”Ensimmäisenä tämä että ei maailmaa ruokita ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita.”

”Toisekseen metsien hiilinielukeskustelu tulisi perustua tosiasioihin, ei intressiryhmien etu-uskomuksiin tai kyvyttömyyteen hahmottaa uutta paradigmaa – sehän vaatii myös kyvyn kyseenalaistaa vanhat opit.”

”Kolmanneksi maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu ja keskustelu ekologisemmasta muodosta elää on väsyttävän hakoteillä. Miksi tämä kilpailu on edes olemassa?”

”Ja pyytämättä neljäs: hokema siitä, että peltoa ei tallata. Ajatus on hyvä, mutta tiivistymisen välttämiseksi ovat syytä pitää raskaat koneet märkään aikaa poissa pelloilta. Sen sijaan modernin viljelijän tulisi astella juuri sinne peltoon, ja tutkia lapiolla maaperän rakennetta ja juuria.”

 

Onko elämä syrjäseuduilla erilaista kuin ytimessä?

”Olen tälläkin viikolla päivittäin käynyt keskustelua australialaisen maaperätutkijan kanssa, ja lukenut toistakymmentä USA:ssa julkaistua tutkimusartikkelia. Ei sillä oman tekemisen kannalta ole nykyään merkitystä, missä on. Maailma on niin monella tapaa auki, ja se on hieno juttu.”

”Itselläni pysyy mielenrauha luonnon keskellä paremmin, joku toinen viihtyy paremmin hulinan keskellä. Jos on mahdollisuus valita asuinpaikkansa, se on valtava etuoikeus. Olipa valinta kaupunki, kylä tai syrjäseutu vailla naapureita – kuten oma valintamme.”

WhatsApp Image 2017-09-02 at 12.51.22

***

Kursiivilla: Ilkka Herlin (FT) on Soilfood Oy:n, Qvidja Kraft Ab:n ja Cargotec Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, ja BSAG säätiön perustajajäsen ja hallituksen jäsen.

Tuleentuminen on alkanut

Tuleentuminen on alkanut. Se tapahtuu epätasaisesti johtuen myös käsittelyiden eroista, mutta pääosin kylvössä tapahtuneesta ongelmasta ja maaperän tiivistyneisyyden vaihteluista. Tehoisan lämpösumman ollessa vasta noin 900 astetta tulee puinti menemään pitkälle syyskuun puolelle.

Ilmakuva 15.8. 3
Dronekuva 15.8.17. Kuvassa näkyy myös ruutujen sisäisiä eroja kasvuasteissa.

Kylvössä toinen kylvövannasrivi oli alempana kylväen näin ollen syvemmälle. Näiden rivien orastuminen oli noin kaksi viikkoa jäljessä. Tämä viive näkyy kasvustosta edelleen.

IMG_20170815_102402
Jyvien kehityksen ero eri syvyyksille menneiden vantaiden välillä.

Kenttäkokeen maaperä on runsasmultaista hiuesavea, ja paikoittain se on silmämääräisesti hyvinkin tiivistynyttä. Oletettavia tiivistymiä näkyy myös dronekuvassa. Kenttäkoe päätettiin perustaa lohkolle, jonka maaperässä on parannettavaa. Tämä tuo paremmin esiin maanparannusaineiden pitkäaikaisvaikutukset.  Suuret ruudut tuovat hyvin esiin maaperälähtöiset eroavaisuudet.

Juurikuva kuusibiohiilikäsittelystä. Kuusibiohiili on värjännyt muokkauskerroksen erittäin tummaksi.

Tällä viikolla otimme juurikuvia käsittelyistä. Suuria eroja käsittelyiden välillä ei enää tässä vaiheessa ollut havaittavissa, mutta hiusjuuret näkyivät nyt selkeästi.

WhatsApp Image 2017-08-15 at 11.42.57

Terveisiä kentältä,

Aino Seppänen
Tutkimusavustaja

 

 

Tautihavaintoja ja kokeen toteutuksesta

Päästösäästö-hankkeen päämääränä on kehittää nopeita keinoja viljelymaan kasvukunnon parantamiseen sekä maan mikrobiston monimuotoisuuden ja aktiivisuuden lisäämiseen eloperäisillä maanparannusaineilla ja biologisen toiminnan kiihdyttäjillä. Päämääränä on hiiltä sitova, biologisesti monimuotoinen ja kasvukunnoltaan tasaisen tehokas viljelymaa.

WhatsApp Image 2017-07-29 at 08.49.03
Dr. Christine Jones tutustumassa biohiilikäsittelyyn. Kuva: Saara Kankaanrinta

Päätavoitteena on maaperän toiminnan optimoiminen. Siksi koetta ei ole lannoitettu korkeaa satotasoa tavoitellen, vaan olemme kiinnostuneita maaperän muutoksien vaikutuksista kasveihin ja satoon. Kylvötiheys oli 550kpl itävää siementä/neliömetri ja typpilannoitustaso matalahko 80 kg N/ha. Näin pyrimme vähentämään kenttäkokeen riskejä, kuten lakoutumista.

Tällä viikolla kokeella suoritettiin tautihavainnot. Kokeella ei ole torjuttu kasvitauteja, koska oletettavasti tautitorjunnalla olisi vaikutuksia maaperän mikrobistoon. Tulevaisuudessa on myös mielenkiintoista nähdä, kuinka maaperän mikrobiston monimuotoisuuden ja aktiivisuuden lisääntyminen vaikuttaa kasvitautien esiintymiseen.

IMG_20170801_102110 Kuva.jpg
Kasvustossa esiintyi pistelaikkua.

Kokeella esiintyi pistelaikkua. Näin ensimmäisellä kasvukaudella taudin esiintymisessä ei ollut juurikaan eroja eri koejäsenten välillä.

 

IMG_20170801_105500 kuva 2
Tautihavainnot suoritettiin aurinkoisessa säässä.

Aino Seppänen
Tutkimusavustaja

 

Päästösäästö – mitä me teemme?

Tervetuloa Päästösäästö-hankkeen blogiin! Blogiin tullaan päivittämään loppukasvukauden kuulumisia ja myöhemmin tuloksista.

Kenttäkokeen tavoitteista voit lukea lisää täältä.

6.7. Drone
Kenttäkoe kuvattuna dronella 6.7.17.

Kasvukausi on edennyt hujauksessa. Kylvön jälkeen koekenttää on havainnoitu, mittailtu, rikkoja on laskettu ja kasvustonäytteitä otettu.  Parhaillaan kasvusto on tähkällä ja kukinto on juuri päättynyt.

IMG_20170725_101200
Koekenttä nyt. Oranssit kepit merkkaavat nettoruutuja.

Mitä testaamme?

Päästösäästö-hankkeessa testataan eloperäisten maanparannusaineiden, maaperään lisättävien tehosteaineiden sekä niiden yhdistelmien vaikutuksia mm.

  • maaperän hiilen määrään
  • hiilen ja typen suhteeseen
  • typen ja muiden ravinteiden vapautumiseen maaperästä/sitoutumiseen maaperään
  • kasvien ravinteiden hyväksikäyttöön
  • kasvien kasvuston kehitykseen ja satoon

    Kokeen perustus
    Koe perustettiin syksyllä 2016. Tällöin osaan käsittelyistä levitettiin testattavia maanparannusaineita.

Koekentällä on 15 erilaista koejäsentä ja kokeessa on kolme kerrannetta, eli kukin käsittely on  toistettu kolme kertaa.

Kenttäkartta jpg rajatumpi2.png
Kenttäkartta ja koejäsenet

Hankkeen blogi on nyt avattu! Pyrin jatkossa päivittämään blogia viikottain. Jos haluat kuulla mitä kokeelle kuuluu ja miten hanke etenee, niin muista vierailla jatkossakin blogissamme.

IMG_20170615_112527.jpg

Aino Seppänen
Tutkimusavustaja
Soilfood